Jarmo

Jarmo Lindberg lentokentän reunalla, taustalla hävittäjälentokoneita.

Olen syntynyt 1959 Oulussa, mutta kotoisin olen Kuusankoskelta Kymenlaaksosta, jossa kävin koulut. Kouluneuvostot perustettiin 1975. Perustin Kuusaan lukioon sitoutumattoman oikeistoryhmän, josta minut valittiin kouluneuvostoon. Toimin lukioaikani kouluneuvoston puheenjohtajana. Liikunta on ollut minulle mieluinen harrastus jo kouluajoista lähtien. Erityisesti olen harrastanut eri palloilulajeja ja jääkiekkoa.

Ilmailu harrastuksesta ammattiin

Sain kipinän ilmailuun paikallisen seurakunnan lennokkikerhosta 1972. Seuraavana talvena olin purjelennon teoriakurssilla ja heinäkuussa 1974 aloitin koululennot Kouvolan Ilmailuyhdistyksen kurssilla Selänpäässä. Lupakirjan sain heti, kun täytin 16 vuotta kesäkuussa 1975. Siitä jatkoin moottorilentokurssille, jossa opettajanani oli mm hävittäjä-ässä Ilmari Juutilaisen poika. Yksityislentäjän lupakirjan sain täytettyäni 17 vuotta.

Ilmailuharrastus vei minut hakemaan varusmiespalvelukseen ilmavoimiin Kauhavalla. Ilmavoimien kadettikurssilla aloitin Santahaminassa syksyllä 1979. Kadettikurssin jälkeen muutin Kuopioon lentämään MIG-21bis -hävittäjillä. Puolisoni Marian kanssa menimme naimisiin Kuusankoskella 1983. Vanhimmat tyttäremme Nina ja Heidi syntyivät Kuopiossa.

Olin MiG-esityslentäjä. Viimeisen esityslentoni lensin 16.8.1991 Kubinkassa Neuvostoilmavoimien vuosipäivänä. Palasimme Suomeen perjantaina ja seuraavana maanataina pääsihteeri Gorbatshov oli vallankaappausyrityksen vuoksi kotiarestissa. Kubinkan tukikohdassa oli sotilasosastoja. Palasimme Suomeen kreivin aikaan, sillä alle puolen vuoden päästä ei ollut Neuvostoliittoa.

Muutimme Espooseen, kun pääsin Sotakorkeakouluun kesällä 1991. Sotakorkeakoulun jälkeen muutimme Jyväskylään. Olin Kaliforniassa Hornet-koulutusryhmän johtajana vuonna 1995 – vain noin kolme ja puoli vuotta siitä, kun vielä lensin MiGillä Moskovassa. Koin Suomen silloisen turvallisuuspoliittisen murroksen konkreettisesti. Siirryin ensimmäisen Hornet-laivueen komentajaksi neljäksi vuodeksi Pirkkalaan. Puolisoni ja nuoret tyttäremme muuttivat Tampereelle.

USA:ssa tapahtuneen Hornet-koulutuksen tuoman kokemuksen seurauksena minua käytettiin koko loppu-urani aikana useissa eri yhteistyöprojekteissa USA:n kanssa. Matkustin pääkaupunkiin Washingtoniin eri neuvotteluihin tauotta vähintään kerran vuodessa 27 vuoden ajan, minkä seurauksena tunnen Washingtonin hallintorakenteen erittäin hyvin. Olen ollut jo pitkään integroimassa Suomea länteen Hornet-projektin myötä.

Esikuntalentäjäksi

Siirryin ilmavoimien esikuntaan ilmavoimien operaatiopäälliköksi, minkä vuoksi perheemme palasin Jyväskylään, jossa nuorin tyttäremme Tiia syntyi. Kävin Helsingissä pääesikunnassa vuoden 2004, josta siirryin Rovaniemelle Lapin lennoston komentajaksi noin vuoden ajaksi. Perhe, joka urheasti oli kiertänyt mukana eri puolille Suomea, ei enää muuttanut mukana, koska halusimme, että vanhimmat tyttäret pystyvät kirjoittamaan ylioppilaaksi siitä lukiosta, missä he ovat lukioaikansa opiskelleet.

Rovaniemeltä palasin takaisin Helsinkiin puolustusvoimien valmiuspäälliköksi. Tässä vaiheessa viranomaisyhteistyö eri ministeriöiden kanssa tuli minulle ensimmäistä kertaa tutuksi ensisijaisesti valmiustoiminnan kautta. Aloitin keväällä 2006 ympärivuotisen työmatkapyöräilyn Helsingissä, mikä koukutti niin, että aloin harjoitella pidempiä matkoja vuoden 2009 140 km Tour de Helsinkiä varten. Pyöräilyharrastus jatkuikin sitten tauotta työurani loppuun asti.

Palasin 2008 ilmavoimien komentajaksi Tikkakoskelle, jossa ilmavoimien hankintojen ja operatiivisen toiminnan lisäksi tulevan puolustusvoimauudistuksen suunnittelu vaati suuren työpanoksen. Erityistä mielihyvää minulle tuotti komentajakauteni lopulla USA:n päätös myydä JASSM-ohjuksia Suomelle osana Hornetin modernisointia. Olin tehnyt vuosikymmenen työtä Washingtonissa ohjuksen saamiseksi Suomelle. Siihen mennessä tätä USA:n ilmavoimien kruununjalokiveä oli myyty USA:n ulkopuolelle vain Australiaan, minkä vuoksi Suomen kauppa herätti paljon huomiota maailmalla. Ilmavoimien komentajana hankin metsästyskortin, minkä jälkeen liityin Tikkakosken varuskunnan metsästysseura Lentoon. Siitä alkoi metsästysharrastus, joka edelleen jatkuu.

Pysyvästi Helsinkiin

Yllätyksekseni en jatkanutkaan ilmavoimien komentajana eläkeikään asti, vaan palasin taas Helsinkiin puolustusvoimien sotatalouspäälliköksi. Työläimmäksi osoittautui puolustusvoimauudistuksen vaatima koko logistiikkajärjestelmän uudelleenorganisointi. Venäjä valtasi Krimin niemimaan keväällä 2014. Minä puolestani poljin juhannuksen jälkeen 2014 viimeisen pyöräilytapahtumani Tahko MTB:n Tahkovuorella, Nilsiässä.

Aloitin puolustusvoimain komentajana elokuussa 2014, jolloin totesin, että ensimmäisenä asiana puolustusvoimien valmius on tarkasteltava ja tarvittaessa tehostettava. Komentajakaudella yhteistoiminta eri ministeriöiden ja virastojen kanssa tuli väkisinkin tutuksi. Komentajan yhteistyöverkko on erittäin laaja ulottuen liike-elämään ja järjestöihin. Ulkomainen yhteistyö on nykypäivänä erittäin aktiivista. Olin mm. EU:n sotilaskomitean jäsen Brysselissä kokouksissa viiden vuoden ajan. Komentajakauteni lopulla käynnistin vielä 2020-luvulle tähtäävän puolustusvoimien koulutusuudistuksen. Siirryin reserviin komentajan tehtävästä viiden vuoden määräajan jälkeen elokuussa 2019.

Aktiiviset päivät reservissä alkavat

Jarmo istuu remonttivaatteet päällä portailla.

Olen perheineni kiertänyt vuosikymmeniä eri puolilla Suomea, mikä on rikastuttanut näkemystä kotimaastamme. Olimme komentajakauteni loppupuolella kierrelleet parin vuoden ajan etsimässä taloa pääkaupunkiseudulta. Keväällä 2019 talo löytyikin Nikkilästä. Muutimme Sipooseen vuokra-asuntoon, koska 1914 valmistunut hirsitalomme vaati lähes kahden vuoden remontin. Olin aikaisemmin remontoinut kotejamme sekä satavuotiaan hirsitalon Melkin saaressa, joten vasara ja muut työkalut ovat käyneet tutuksi. Minulla meni yli vuoden ajan kaikki aika taloremonttiin. Syksyllä 2020 minut kutsuttiin Suomen Ilmailuliiton hallitukseen ja Suomen Pyöräily ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. Innostuneena otin nämä haasteet vastaan. Tarjoavathan nämä järjestöt yhdessä sekä mahdollisuuden pysyä tiukasti maan kamaralla, että nousta siiville. Jos on joitakin asioita, joiden eteen olen valmis vapaaehtoistyötä tekemään, niin ne ovat juuri ilmailu ja pyöräily.

Jarmo Lindberg, 13.12.2022