Olen ollut lähes koko aikuisikäni ilmailun kanssa tekemisissä. Se on ollut sekä harrastukseni että ammattini. Suomen Ilmailuliiton hallituksen jäsenenä haluan edistää ilmailun toimintaedellytyksiä Suomessa niin, että tulevaisuudessakin mahdollisimman monella suomalaisella on mahdollisuus harrastaa ilmailua itseään kiinnostavalla tavalla.
Ilmailupäätöksiä monesta näkökulmasta
Olen perehtynyt erityisesti ilmatilanhallintaan toimiessani ilmavoimien valmiuspäällikkönä ja sittemmin operaatiopäällikkönä sekä nykyään Fintraffic Lennonvarmistuksen hallituksen jäsenenä. Viranomaisyhteistyöhön perehdyin toimiessani pääesikunnan valmiuspäällikkönä. Tein Ilmatieteenlaitoksen kanssa lentosäätä koskevia palvelusopimuksia.
Ilmavoimien komentajana allekirjoitin kaupalliset sopimukset ja keskustelin Finavian johdon kanssa tulevan ilmailulain vaikutuksesta ilmaliikennepalvelujen kustannusrakenteeseen. Myöhemmin puolustusvoimain komentajana tein laajaa yhteistyötä eri ministeriöiden ja virastojen, liike-elämän ja järjestöjen sekä ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Harrasteilmailusta ilmavoimiin
Puolustusvoimissa työskentelyn lisäksi olen aina ollut myös harrasteilmailija. Kipinä ilmailuun syttyi lennokkikerhossa Kuusankoskella vuonna 1972. Purjelentolupakirjan sain täytettyäni 16 vuotta, ja harrastus jatkui moottorilentokurssille. Yksityislentäjän lupakirjan sain Utissa vuotta myöhemmin.
Hakeuduin ilmailuharrastuksen myötä varusmiespalvelukseen ilmavoimiin, jossa aloitin Lentoreserviupseerikurssilla lokakuussa 1978. Varusmiespalveluksen jälkeen jatkoin kadettikurssille syksyllä 1979. Tämän jälkeen menin Kuopion lähelle Rissalaan Hävittäjälentolaivue 31:een lentämään MIG-21bis -hävittäjillä. Vuodet 1988–91 olin MiG-esityslentäjänä ja kiersin kesät ympäri Suomea lentonäytöksissä. Viimeisen MiG-taitolentoesitykseni lensin elokuussa 1991 Neuvostoliiton ilmavoimien vuosipäivänä Kubinkan tukikohdassa Moskovan ulkopuolella. Vuoden lopussa Neuvostoliitto lakkasi olemasta.
Jälkipolttimien jylinää amerikkalaisella taivaalla
Sotakorkeakoulun jälkeen olin muutaman vuoden ajan ilmavoimien lentokoulutuspäällikkönä. Valitsin ja valmistelin ohjaajat Yhdysvaltoihin USA:n merivoimien F/A-18 Hornet koulutukseen. Tätä en olisi uskonut reilua kolmea vuotta aikaisemmin istuessani MiG-hävittäjän ohjaimissa Moskovassa.
Toimin NAS Lemooressa Kaliforniassa ensimmäisen Hornet-koulutusryhmän johtajana vuonna 1995. Lensimme useissa tukikohdissa, joissa Top Gun -elokuvat on kuvattu, ja koulutuksemme ilmataisteluvaiheessa lensimme viikkoja Nevadan suola-aavikkojen yllä
Top Gun koulutettujen lennonopettajien kanssa – ja heitä vastaan harjoitellen. Kalifornia-komennuksen jälkeen menin neljäksi vuodeksi Pirkkalaan Suomen ensimmäisen Hornet-laivueen komentajaksi. Vaimoni oppi kertavilkaisulla tulkitsemaan kasvojani, olinko päässyt sinä päivänä lentämään.
Vaihtui vuosituhat – ja tehtävät
Siirryin syksyllä 1999 ilmavoimien esikuntaan operaatiopäälliköksi. Jatkoin edelleen Hornetilla lentämistä eri laivueiden harjoituksissa, jotta säilytin tuntuman ilmavoimien taisteluyksiköiden päivittäiseen toimintaan. Vuoden pääesikuntapalveluksen jälkeen siirryin vuodeksi Rovaniemelle Lapin lennoston komentajaksi. Lennoston motto on: ”Suomen puolesta – puolet Suomesta”.
Oli hienoa oppia tuntemaan myös Lappi sekä maasta että ilmasta. Rovaniemellä lensin kelpuutuksen kaksimoottoriseen Piper Chieftain potkurikoneeseen, jonka jälkeen aloin lentää reittilentoja monimoottorikoneella.
Lentämistä ja kenraalin hommia
Aloitin ilmavoimien komentajana elokuussa 2008. Syksyllä 2009 kävin Pilatus PC-12:n tyyppiteoriat Pilatuksen tehtailla Sveitsissä, jonka jälkeen lensin tyyppikurssin Suomessa sveitsiläisten lennonopettajien kanssa. Lensin reittilentoja Pilatuksella Suomessa sekä Ruotsiin, Norjaan Tanskaan ja Saksaan.
Viimeisen lennon ilmavoimien ohjaajana lensin kesäkuussa 2014 täytettyäni 55 vuotta. Päätin lentää Pilatuksen Selänpäähän, jossa odotti minulle 1974 ensimmäisen purjelennon koululennon lentänyt opettaja. Ympyrä sulkeutui ja neljän vuosikymmenen tauoton lentäminen päättyi.
Työ, harrastus ja elämäntapa
Viimeinen tehtäväni oli puolustusvoimain komentajuus. Viiden vuoden määräaikaisen tehtävän jälkeen siirryin reserviin elokuussa 2019. Arvostan sitä, että minut valittiin komentajakaudellani Suomen Ilmailuliiton kunniajäseneksi sekä myöhemmin 2020 Ilmailuliiton hallitukseen.
Minulle ilmailu on ollut harrastus, työ ja elämäntapa, joka on määrittänyt tapaani toimia vuosikymmenien ajan. Nyt Ilmailuliiton hallituksessa haluan turvata harrasteilmailun toimintaedellytykset Suomessa, jotta nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla olisi edellytykset ilmailuharrastukeen, joka saattaa johtaa myös työuralle.