Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies oli tukemassa Jarmo Lindbergin vaalikampanjaa 21.3.2023 järjestetyssä aamiaisseminaarissa. Molempien puheenvuorojen tärkeimmät pointit on luettavissa tässä blogissa. Jarmo Lindberg puhui ulkoisen turvallisuuden ajankohtaisista teemoista ja Jyri Häkämies talouden ajankohtaisista asioista.
Jarmo Lindberg: Ulkoinen turvallisuus
Ulkoista turvallisuutta on hallinnut viime aikoina Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ukrainan sota on koko kevään ollut ikään kuin asemasotavaiheessa, olosuhteet ovat huonot ja luonto odottaa kuivumista. Kesän tullen on ennustettavissa jonkinlainen Ukrainan vastahyökkäys, kunhan maasto ja maaperä kuivuvat.
Ukrainalle on annettu aseapua Suomesta jo 13 paketissa yhteensä 750 M€:n edestä. Tämä on varsin iso summa maamme bruttokansantuotteeseen verrattuna. Tällä hetkellä haasteena on ammusten riittävyys, jonka takia useat Euroopan maat ovat aktivoineet aseteollisuuden tuotantoa.
Ulkoisen turvallisuuden näkökulmasta Suomen itärajan tilanne on tällä hetkellä Ukrainan sodasta johtuen varsin erikoinen. Sodan alkaessa Venäjä vei joukkoja Ukrainaan, joten kestää vuosia ennen kuin joukkojen vahvuus palautuu ennalleen. Siinä vaiheessa Suomi on vahvasti Naton jäsen ja puolustuksemme sitä kautta vahvistunut.
Suomen puolustusvoimat sodan ajan joukkorakenteen vahvuus on 280 000, minkä lisäksi kenttätykistömme on Puolan ohella Euroopan suurin. Panssarivaunuja on satoja ja juuri on tehty päätös uusien F-35 hävittäjien hankinnasta. Lisäksi kaikilla puolustushaaroilla on käytössään pitkän kantaman täsmäaseita.
Suomi on Naton jäsen erittäin pian, mahdollisesti jo huhtikuun aikana. Jäsenyyden mahdollistava laki on jo säädetty ja vaalien jälkeen, mahdollisen virkamieshallituksen aikana – jäsenyys voidaan sinetöidä. Suomen valmius Natoon on hyvä sekä teknisesti että organisatorisesti, mitä on kehitetty määrätietoisesti jo 1990-luvulta alkaen. Toki sopimuksen solmimisen jälkeen on paljon lainsäädännöllistä työtä tehtävänä.
Suomen profiili Natossa tulee olemaan selkeästi integroitu Naton toimintaan. Pääsemme mukaan Naton puolustussuunnitteluprosessiin heti sopimuksen tekemisen jälkeen. Ruotsin osalta tilanne saattaa olla toinen, jos heidän sopimuksensa ratifiointi viivästyy paljon.
Seuraavalla hallituksella on kolme tärkeää tehtävää Naton kannalta. Puolustusmenojen kahden prosentin osuus bruttokansantuotteesta tulee säilyttää edessä olevien isojen hankintojen jälkeenkin. Toiseksi Nato-jäsenyyden viimeistely eduskunnassa eri lakien kautta. Ja kolmantena Suomen ja Venäjän suhde Naton jäsenyyden aikana. Tähän tehtäväkenttään Lindberg ilmoitti olevansa mitä suurimmassa määrin innostunut ja valmis tekemään työtä eduskunnassa.
Jyri Häkämies: Taloudellinen turvallisuus
Taloudellinen turvallisuus toden totta mahdollistaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toteutumisen. Suomessa hallitustasolla taloudellisen tilanteen kehittämisen ensimmäinen askel olisi rehellisen tilannekuvan tekeminen. Tällä hetkellä tilannekuva vaihtelee ja asiantuntijoita erityisesti valtionvarainministeriön virkamiehiä ei uskota, vaan poliittiset intohimot linjaavat tulkintoja.
EK:n ohjelmassa on tärkeätä kasvun panostaminen tulevaisuuden näkökulmasta ja toisaalta talouden terveys. Tässä tulee valtionvarainministeriön rooli tunnustaa ja tähdätä kahden vaalikauden aikana velkaantumisen lopettamiseen. Siihen tarvitaan säästöjä, verotuksen toimenpiteitä ja esimerkiksi indeksijäädytyksiä. EK:n ohjelma ottaa huomioon kansallisten toimenpiteiden rinnalla EU:n linjaukset ja velvoitteet.
Vihreää siirtymää, Mittelstand-yrityksiä ja markkinoiden toimivuutta
Vihreä siirtymä suuri mahdollisuus Suomelle, jossa esimerkiksi vety-, akku- ja kaivosteollisuus ovat tärkeimpiä osa-alueita. Vihreän siirtymän kehittämisessä lupajärjestelmän sujuvuus on seuraavan hallituksen yksi tärkeistä tehtävistä. Tarvitaan yksi sujuva lupaprosessi, jossa on valitusmahdollisuus.
Mittelstand-yritysten, eli käytännössä perhe- ja kasvuyritysten toimintaympäristön selkeyttäminen on tärkeää, päätöksenteon tulee olla johdonmukaista. Yritysten toimintaympäristöä on tuettava, ei vaikeutettava ideologisista syistä. EK:n laskelmien mukaan tämä yritysluokka (20-50 ja 50-250 henkilöä työllistävät yritykset) luo Suomeen 45000 uutta työpaikkaa vuoteen 2027 mennessä. Tutustu ohjelmaan tarkemmin.
Kuntien ja muiden julkisen sektorin organisaatioiden omistamien osakeyhtiöiden toimintaa ei nykyään juurikaan kilpailuteta. Kunnan pääsevät osakkaaksi pienellä panostuksella ja hankkivat sen jälkeen palveluja inhouse -periaatteella. Aito kilpailutus toisi toimintaa tehokkuutta ja yhteiskunnalle säästöjä.
Lopuksi onnen toivotukset vaalikentille!
Vaalikamppailu on tiukka! Alustuksessa lopuksi Häkämies tarkasteli entisenä poliitikkona vaalitilannetta ja totesi sen olevan erityisen tiukka tällä kertaa. Hän toivotti Jarmo Lindbergille onnea vaalikentille ja toivoi tietysti vahvasti elinkeinoelämän toimintaa tukevan hallituksen muodostumista.