Nato-Suomen arki alkaa!
Kun Venäjän hyökkäyspäivän aamuna 24.2.2022 vastasin toimittajan kysymykseen, että Suomen pitäisi olla Naton jäsen, en voinut kuvitella, että hyvin nopeasti neljä viidestä suomalaisesta kannattaisi jäsenyyttä ja nyt vain reilua vuotta myöhemmin meistä on tulossa Naton jäsenmaa.
Suomen pitkältä ja mutkikkaalta tuntunut Nato:n ratifiointiprosessi on viimein kulkemassa päätökseen tänään tapahtuneen Unkarin ratifioinnin sekä oletettavasti aivan lähipäivinä tapahtuvan Turkin ratifioinnin jälkeen.
Kotimaan lainsäädäntö on valmis presidentti Niinistön allekirjoitettua tarvittavat lakimuutokset ja pian seuraamme televisiokuvissa kuinka Unkarin, Turkin ja Suomen suurlähettiläät vievät ratifiointiasiakirjat talletettavaksi Yhdysvaltain ulkoministeriöön. Nato:n pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen. Sen jälkeen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoittaa Suomen liittymiskirjan, jonka Washingtoniin toimittamisen jälkeen Suomesta tulee Nato:n jäsen.
Siitä hetkestä lähtien Suomen yläpuolelle nousee näkymätön turvaverkko, jonka kaltaista Suomella ei koskaan koko historiansa aikana ollut.
Siitä hetkestä lähtien Suomen yläpuolelle nousee näkymätön turvaverkko, jonka kaltaista Suomella ei koskaan koko historiansa aikana ollut. Olemme osa maailman vahvinta sotilasliittoa siihen kuuluvine oikeuksineen ja velvoitteineen. Ruotsi joutuu vielä odottamaan vuoroaan, mutta Ruotsinkin vuoro tulee vielä ja sitä ennen meidän velvollisuutemme on huolehtia myös Ruotsin intresseistä ja tukea heidän mahdollisimman pikaista jäseneksi päästyä.
Millainen Nato-jäsen Suomesta sitten tulee? Askel askeleelta meidän valmiuttamme toimia osana Natoa, ottaa vastaan tukea Nato:sta ja toimia yhdessä Nato:n kanssa on rakennettu. Tämä työ alkoi jo vuonna 1994 minun vielä keskittyessäni ilmavoimien lentokoulutuspäällikkönä valitsemaan ohjaajia Kaliforniaan Hornet-koulutukseen. Silloin Hornet-hankinnan rinnalla Suomi liittyi Nato:n Partnership for Peace (PfP) prosessiin, mikä käynnisti ensimmäisen monivuotisen neuvotteluprosessin Naton kanssa.
Suomi on turvallisuuden tuottaja Natossa. Suomen 280.000 sotilaan sodanajan reservi on suurempi kuin kaikilla muilla pohjoismailla yhteensä. Kenttätykistömme on Puolan ohella Euroopan suurin ja ainoana maana Pohjolassa kaikilla puolustushaaroillamme on käytössään pitkän kantaman täsmäaseita. Hornet-hävittäjien korvaajasta on jo hyvissä ajoin tehty hankintapäätökset. Kaikki nämä kyvyt ovat osoittautuneet kriittisen tärkeiksi Ukrainan sodassa Venäjää vastaan.
Nato on antanut arvionsa Suomen sotilaallisista kyvykkyyksistä sekä tavoitteet siitä, mitä suorituskykyjä tulee kehittää. Naton puolustussuunnittelu (NDPP) ohjaa liittokunnan sotilaallisten ja siviiliyhteiskunnan tukemiseen tarvittavien suorituskykyjen kehittämistä neljä vuotta kestävissä suunnittelusykleissä. Puolustussuunnittelun sotilaalliset tavoitteet ovat jäsenmaita velvoittavia. Nelivuotinen suunnittelukierros on nyt käynnissä, mutta Suomen ja Ruotsin kanssa sitovia päätöksiä ei voida tehdä ennen täysjäsenyyttä. Tämän vuoksi täysjäsenyys on tärkeää juuri nyt.
Sota Ukrainassa saattaa jatkua vielä pitkään, eikä sen kaikkia ulottuvuuksia voi tietää. Yksi asia on kuitenkin varma: kun Nato-jäsenyytemme astuu voimaan, jokainen suomalainen voi tästä eteenpäin nukkua yönsä entistä turvallisemmin mielin.