Suomen Nato-jäsenyysasioissa on nyt monta palloa ilmassa. Unkarin ratifiointi saattaa olla aikaisimmillaan helmikuussa, mutta Turkin tilanne aiheuttaa väristyksiä Suomessa ja Ruotsissa. Turkin johto presidenttiä myöden on antanut vihjeitä siitä, että Suomen ratifiointi saatettaisiin irrottaa Ruotsista. Nopeimmillaan ratifiointi saattaisi olla maaliskuussa ennen kuin Turkin parlamentti lähtee vaalitauolle. Tärkeää olisi, että Turkki on ratifiointinsa tehnyt ennen Naton huippukokousta Vilnassa kesällä. Unkari varmaankaan ei halua olla viimeinen ratifioiva maa.
Yhdysvallat saattaa sittenkin kytkeä F-16 hävittäjäkaupan ratifiointiin
Yhdysvallat harkitsee 40 F-16C hävittäjän myyntiä Turkille, minkä lisäksi myytäisiin päivityspaketti 79 vanhemmalle hävittäjälle. Turkilla on käytössään 157 F-16 hävittäjää. Samaan aikaan Yhdysvaltojen hallinto harkitsee vähintään 30 F-35 hävittäjän myyntiä Kreikalle. Turkki rahoitti F-35 hävittäjän kehitystyötä ja oli jo tehnyt kaupat sadasta hävittäjästä. Turkin päätös hankkia venäläisiä S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä johti kauppojen perumiseen vuonna 2019.
Turkin mahdollista F-16 kauppaa on lehtitietojen mukaan käsitelty ulkoministeriössä, jonka jälkeen ulkoministeriön tulisi käydä epäviralliset keskustelut kongressin kanssa F-16 kauppojen hyväksymisestä. Jos läpimeno näyttää mahdolliselta, lähettää DSCA kirjeen kongressiin, jonka jälkeen kongressilla on 30 vuorokautta aikaa käsitellä kaupan hyväksyminen. Komiteat ja vaikutusvaltaiset poliitikot voivat vielä estää kaupan. Turkin F-16:n osalta kongressissa onkin valiokuntia, joissa kauppaa vastustetaan. Nyt julkisuuteen on tullut nimekkäitä kongressin poliitikkoja, jotka haluavat kytkeä Turkin hävittäjäkaupan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointiin, mitä Turkin ulkoministeri nimenomaan vastusti Yhdysvaltain vierailunsa yhteydessä.
On esitetty arvioita siitä, onko asian takana muitakin syitä kuin Turkin julkisuuteen ilmoittamat esteet. Yhdysvallat on kiistänyt julkisuudessa, että F-16 kaupalla olisi suora kytkös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen, mutta viimeisimmät kommentit kongressista muuttavat tilanteen. Nyt kytkös on avoimesti pöydällä.
Suomen asemaa määritellään jo Naton puolustussuunnitteluprosessissa
Nato on usein mainittu vain sotilasliittona unohtaen Naton merkittävä poliittinen rooli. Suomen turvallisuyspoiliittista valmistelu- ja päätöksentekoprosessia pitää säätää vastaamaan uutta tilannetta, jossa Suomi ei vain suunnittele omaa ulkopolitiikkaansa ja puolustusta, vaan liittyy Naton polittiiseen päätöksentekokoneistoin ja sotilaalliseen suunnitteluun. Näitä toimia varten Natolla on suuret organisaatiot ja työllistävät prosessit, joihin Suomen pitää kyetä liittymään riittävillä resursseilla ja henkilöstöllä.
Suomi etenee parhaillaan osaksi Naton laajaa puolustussuunnitteluprosessia. Nato on antanut arvionsa Suomen sotilaallisista kyvykkyyksistä sekä tavoitteet siitä, mitä suorituskykyjä tulee kehittää. Naton Suomelle antamat tavoitteet päätetään Naton puolustusministerikokouksessa jo nyt helmikuussa.
Naton puolustussuunnittelu (NATO Defence Planning Process, NDPP) ohjaa liittokunnan sotilaallisten ja siviiliyhteiskunnan tukemiseen tarvittavien suorituskykyjen kehittämistä sen kaikissa jäsenmaissa. Naton puolustussuunnitteluprosessi toteutuu neljä vuotta kestävissä suunnittelusykleissä. Puolustussuunnittelun sotilaalliset tavoitteet ovat jäsenmaita velvoittavia. Siviiliyhteiskunnan tukemiseen liittyvät tavoitteet ovat suosituksia ja jäsenmaille vapaaehtoisia.
Naton puolustussuunnittelu on eri asia kuin operatiivinen suunnittelu, jossa suunnitellaan joukkojen ja suorituskykyjen käyttöä eri operaatioissa. Naton puolustussuunnittelu ei sisällä joukkojen toimintaa ohjaavia operatiivisia suunnitelmia. Naton puolustussuunnittelu keskittyy vain Naton tehtävien edellyttämien sotilas- ja siviilisuorituskykyjen suunnitteluun. Nelivuotinen suunnittelukierros on nyt käynnissä, mutta Suomen ja Ruotsin kanssa sitovia päätöksiä ei voida tehdä ennen täysjäsenyyttä. Vielä ratifiointien viivästyminen ei ilmeisesti ole vaikuttanut suunnitteluaikatauluun, mutta jos ratifioinnit menevät yli tulevan huippukokouksen, on sekin riski olemassa.
Nato- Suomessa sekä poliitikoille että sotilaille tulee uudenlaisia vaatimuksia verrattuna kumppanuuteen. Kansalliset kannat pitää pystyä muodostamaan ja koordinoimaan pontevasti aina ennen Naton eri tasojen kokouksia olivat ne sitten poliittisella tai sotilaallisella puolella. Komiteoita ja työryhmiä jäsenille riittää noin 400. Toinen ulottuvuus on henkilöstön sijoittuminen Naton päätöksenteko- ja konentoraketeeseen sekä siviili että sotilaalliselle puolille. Meillä on onneksi ollut jo useita vuosia yksittäisiä henkilöitä Naton eri esikuntarakenteissa, joten eri esikuntien tehtävät ja prosessit ovat jo jotenkin tuttuja. Itse olen puolustusvoimien johdossa vaatinut, että Nato-esikuntiin lähetettävien on aina saatava siellä todellisia operatiivisia tehtäviä, jotta meidän henkilöstöämme ei sijoiteta mihinkään ”tuulikaappiin” tyhjäkäynnille.
Naton komentorakenteen muutos edessä pohjoisessa
Naton vastuualueella Euroopassa yhteisoperaatioesikunnat ohjaavat alueellisesti erityisesti maajoukkojen suunnittelua ja operaatioita. Pohjoisessa Norja kuuluu Yhdysvalloissa sijaitsevan Norfolkin esikunnan alaisuuteen, mutta Baltian maat puolestaan Hollannissa sijaitsevan Brunssumin ja sen Puolan Szczecinissa sijaitsevan alaesikunnan (Multinational Corps Northeast) alaisuuteen. Koko alueen ilmasotavalmisteluja johdetaan Ramsteinista Saksasta ja merivalmisteluja Northwoodista Englannista. Näiden esikuntien lisäksi Norfolkiin on uudelleen perustettu 2. Laivasto, jonka historiallinen tehtävä oli Naton Pohjois-Atlantin merisodan johtaminen ja joukkojen siirtäminen Pohjois-Amerikasta Eurooppaan. Nykytilanteessa nähtiin tarpeelliseksi aktivoida esikunta.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaisi Pohjolan tilanteen täysin. Kaikkien pohjoismaiden ollessa Natossa pitäisi miettiä, kuuluvatko ne Euroopassa vai Amerikassa olevan johtoportaan alaisuuteen. Olisi mielenkiintoista, jos vastuualueen jakolinja kulkisi keskellä lopultakin yhtenäistä Pohjolaa. Jos näin kuitenkin kävisi, olisi viimeistään silloin syytä harkita alaesikunnan perustamista koordinoimaan valmisteluja ja operaatioita Pohjolassa. Tämä saattaisi olla tarpeen vaikka kaikki Pohjolan maat olisivatkin saman yhteisoperaatioesikunnan alaisia. Suomi eturintamamaana ei välttämättä olisi ensimmäinen vaihtoehto mahdollisen esikunnan sijoituspaikaksi. Ruotsi on viimeaikoina tuonut esiin kykyjään Naton pohjoisena tukialueena ja olisi varmaan kiinnostunut esikunnastakin.
Keväällä tarvitaan Nato-tietoa ja päätöksentekokykyä
Presidentti tapasi puoluejohtajia varmistaakseen, että eduskunta pystyy tarvittaessa hyväksymään Suomen liittymiskirjan Natoon nopeasti. Oleellinen kysymys on, pitäisikö Suomen liittymisasiakirja Natoon hyväksyä varmuuden vuoksi ennen vaaleja ikäänkuin pöytälaatikkoon päätöksenteon turvaamiseksi vai jätetäänkö lain hyväksyminen seuraavalle eduskunnalle hyväksyttäväksi sitten, kun Unkari ja Turkki ovat ratifiointinsa tehneet.
Vaalien jälkeen hallitus muuttuu toimitusministeriöksi ja eduskuntaryhmät asettavat valiokuntiin tilapäiset henkilöt. Toimitaan siis tilapäisjärjestelyillä, jotka muuttuvat vasta kun hallitus aloittaa toimensa. Vaalien jälkeen uudessa eduskunnan päätöksenteossa tarvitaan myötävaikutusta valiokuntatyöskentelyssä. Keskeisissä valiokunnissa olevat edustajat ovat merkittävässä asemassa, kun muodostetaan parlamentaarista kantaa Nato-asioihin.
Suomella pitää olla toimiva valmistelu- ja päätöksentekojärjestelmä nimenomaan tänä keväänä ja ensi kesänä. Tarve nopeaan päätöksentekoon saattaa tulla Nato-prosessin, Ukrainan sodan tai kansainvälisen politiikan käänteiden kautta. Viimeisimpien kyselyjen mukaan 82 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen päätös liittyä Natoon on oikea. Viime keväänä päätöksentekoprosessi vietiin onnistuneesti läpi ennätysvauhdilla, mutta vielä Suomi ei ole täysjäsen vaikka kansalaiset sitä kuinka kannattaisivat. Voi olla, että tämänkin vuoden keväällä vielä tarvitaan tietoa, taitoa ja päätöksentekokokykyä ennen kuin Suomi on lopultakin Natossa.
Katse on nyt pidettävä Nato-pallossa.