Venäjän harjoittama hybridisodankäynti ja hybridiuhat ovat olleet jo vuosia turvallisuuspolitiikan tutkijoiden ja harrastajien keskustelun aiheena. Välillä on tuntunut, että jokaisella on oma tulkintansa tästä epämääräisestä aiheesta. Enää ei tarvitse odotella konkretiaa, sillä olemme joutuneet havahtumaan kaasuputkivaurioihin, merikaapeleiden katkeamisiin ja rajanylittäjiin. Viimeistään nyt hybridisodankäynti on tullut kansalaisten ja valtamedian tietoisuuteen. Onneksi uhkiin on jo alettu varautua kansallisvaltioiden lisäksi niin EU:ssa kuin Natossakin.
Hybridiuhilla tarkoitetaan laajaa valikoimaa strategioita ja toimintatapoja, joilla Venäjä ja muut autoritaariset valtiot pyrkivät vaikuttamaan muihin yhteiskuntiin. Hybridiuhissa informaatiosodankäynti yhdistyy taloudellisiin keinoihin, poliittiseen vaikuttamiseen sekä kyberoperaatioihin tavoitteenaan luoda epävakautta ja epävarmuutta sekä horjuttaa vastustajan toimintakykyä. Toiminnassa hyödynnetään kohteeksi valitun yhteiskunnan haavoittuvuuksia julkisin toimin ja peitellysti siten, että usein tekijä jää epäselväksi eikä kohdemaan sotilaallisten vastatoimien kynnys (esim. Naton artikla 5) ylity. Yhtenä päämääränä on kylvää kansalaisiin epäluottamusta hallintoon ja horjuttaa näin kohdemaan yhtenäisyyttä ja yhteiskuntarauhaa. Vaikutuksen tehostamiseksi hybridiuhkiin yhdistetään usein myös perinteisillä sotilaallisilla toimilla uhkaaminen. Tästä esimerkkinä on Venäjän varaulkoministeri Rjabkovin marraskuussa 2023 antama lausunto, jossa hän totesi Venäjän olevan valmis sotaan Naton kanssa, jos tilanne sen vaatii. Venäjä on aivan viimeaikoinakin johdonmukaisesti jatkanut Suomeen kohdistunutta uhitteluaan.
Hybridiuhilta puolustautuminen edellyttää hyviä työkaluja
Hybridiuhkiin varautumiseen voi soveltaa samaa periaatetta kuin maanpuolustukseen ylimalkaan: selkeä tilannekuvamme ja hyvin harjoitellut vastatoimet ovat omiaan nostamaan kynnystä yhteiskuntamme horjuttamiseen. Lisäksi laajeneva kansainvälinen yhteistyömme luo entistäkin paremmat edellytykset sille, että Venäjän hybriditoimet näyttävät ennalta arvattavilta ja tunkkaisen väljähtäneiltä yrityksiltä kiusata naapureitaan.
Hybridiuhat ja hybridivaikuttamisen torjunta ovat olleet Natossa työn alla jo vuosikausia. Erilaisten suunnitelmien lisäksi Nato on perustanut hybridiuhkiin vastaavia osaamiskeskuksia, joista esimerkkeinä kyberpuolustukseen keskittyvä keskus Virossa sekä informaatiovaikuttamiseen ja strategiseen viestintään panostava keskus Liettuassa. Onneksi myös EU on huomioinut jo pitkään hybridiuhat, joita torjumaan sillä onkin varsin laaja työkalupakki. Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallin katsotaan yleisesti tukevan monenkirjavien hybridiuhkien torjuntaa. Helsinkiin vuonna 2017 perustettu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus (engl. European Centre of Excellence for Countering Hybrid Threats) vahvistaa kokonaisturvallisuusajattelua kansallisesti, Euroopan unionissa, NATO:ssa ja laajemminkin kansainvälisessä yhteistyössä. Keskeisenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta hybridiuhista ja yhteiskuntien haavoittuvuuksista, joita voidaan hyödyntää hybridivaikuttamisessa. Keskukseen voivat liittyä osallistujamaiksi Euroopan unionin ja Naton jäsenvaltiot.
Hybridivaikuttamisen käsiala on tunnistettavissa
Venäjän hybridivaikuttaminen Suomea kohtaan on odotetusti voimistunut Suomen haettua Naton jäseneksi, joskin Venäjän vaikuttaminen käynnistyi ehkä hitaammin kuin mitä alun perin ennakoitiin. Tasavallan presidentti Niinistö varoittelikin kansalaisia syksyllä 2023, että Venäjä rakentaa vauhdilla meistä viholliskuvaa, minkä Venäjän viimeaikaiset toimet ovat vahvistaneet.
Venäjän hybridivaikuttamisesta arjessa on nähty siirtolaisten välineellistäminen ajamalla heitä kohti Suomen rajaa. Vaikuttamiskeino on meille tuttu itärajaltamme jo edelliseltä kerralta vuoden 2016 alussa sekä Puolan ja Baltian maiden rajoilta. Venäjä pakottaa toiminnallaan EU:n jäsenvaltiot tasapainoilemaan kansallisen turvallisuuden ja kansanvälisen ihmisoikeuslainsäädännön välillä.
Suomenlahdella koetut vedenalaisen infrastruktuurin tuhoamistyöt sopivat hyvin hybridivaikuttamisen keinovalikoimaan, koska toimet on tehty epämääräisissä olosuhteissa ja mahdollisesti kolmannen osapuolen toimesta. Tätä kirjoitettaessa lopullinen tuhotöiden tutkinta ei ole vielä valmistunut, mutta tutkinta valmistuessaan osoittanee tapahtumien kulun ja sen tekijät. Tuoreimpana toimena arvuutellaan Itämeren alueella havaittua Suomeenkin ulottuvaa laajaa GPS-satelliittipaikannusjärjestelmän häirintää. Samaan aikaan Venäjä lentää strategisilla pommikoneilla Kuolan niemimaan tukikohdista Suomen itärajan takana Kaspianmerelle laukaisemaan risteilyohjuksia Ukrainan energiaverkkoon ja muihin siviilikohteisiin. Karua on nykyinen arki Euroopassa.
Venäjän informaatiovaikuttaminen on pikemminkin yhtenäistänyt kansalaisia Suomessa kuin jakanut heitä Venäjän tavoitteiden mukaisesti. Suomalaisilla on varsin hyvä medialukutaito ja yleissivistys, minkä seurauksena valheellisella informaatiolla on yleensä meillä vain vähän kaikupohjaa. Syötetyt valeuutiset jäävät uutisvirrassa marginaaleihin, eivätkä ne vaikuta mielenmaisemaamme vastustajan toivomalla tavalla. Myös Venäjän kybervaikuttaminen on ollut toistaiseksi vähäistä tai ainakaan sillä ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia johtuen suomalaisten varautumisesta sekä toimijoidemme varsin hyvästä kyberkyvykkyyksistä, mitä on suunniteltu ja harjoiteltu jo vuosia.
Venäjä voi tietysti halutessaan lopettaa aloittamansa hybridivaikuttamisen eri maita kohtaan, mutta me suomalaisetkin voimme itse siihen parhaiten vaikuttaa olemalla päättäväisiä, yhtenäisiä ja vahvoja vaikuttamisyritysten edessä. Meidän on edelleen jatkettava suojautumistoimia niin kansallisesti kuin Naton ja EU:n puitteissa. Meidän tulee uutena Nato-maana hyödyntää Naton tarjoama tuki ja osaaminen, vaikka olemme perinteisesti ajatelleet Natolta saatavan lähinnä sotilaallista tukea artikla 5:n päätösten seurauksena.
Kansainvälinen yhteistyö kääntää uuden sivun hybridiuhkiin valmistautumisessa
Suomen isännöimän Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen täysimääräinen hyödyntäminen on tärkeää ja siksi minulle on tässä hetkessä henkilökohtaisesti merkittävää valintani osaamiskeskuksen kansainvälisen ohjausryhmän (engl. Steering board) puheenjohtajaksi nyt vuoden 2024 alusta alkaen. Osaamiskeskus toimii mahdollistajana, jonka kautta saamme tietoomme muiden maiden hyviä käytänteitä ja samalla voimme tarjota vastineeksi oman kokonaisturvallisuutemme kokemuksia yhteisten hybridiuhkien torjumiseksi. Hybridiuhkiin vastataan parhaiten kansainvälisesti yhdessä.
Hybridikeskuksen kansainvälistä yhteistyöverkkoa on laajennettu merkittävästi keskuksen perustamisesta lähtien. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsivät räjähdysmäisesti kansainvälistä mielenkiintoa keskuksen toimintaan ja tuotteisiin. Keskuksesta on tullut erityisen haluttu yhteistyökumppani tilanteissa, joissa halutaan analyysia ja koulutusta perinteisen sodan kynnyksen alapuolella olevista hybridiuhista. Uhat on havaittava nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, minkä vuoksi havaitsemiseen ja aikaisiin varoitusmerkkeihin on kehitettävä uusia menetelmiä. Jo marraskuussa 2022 keskus järjesti arviointikokouksen Valko-Venäjältä EU-maihin suuntautuneen välineellistetyn maahanmuuton lainopillisista seurannaisvaikutuksista. Keskus kehittää hybridiuhkien seuranta- ja raportointityökalujaan yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi. Keskus tuottaa jatkuvasti analyyseja, kuukausittaisia raportteja ja vuosittaista hybridiuhkien trendianalyysia.
Euroopan nopeasti muuttuneen turvallisuustilanteen seurauksena on kehitettävä monipuolisia turvallisuustyökaluja ja menetelmiä vastaamaan yhteiskuntien eri toimintoihin kohdistuviin turvallisuusriskeihin. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on tuonut voimakkaasti esille perinteisen kulutussodankäynnin operaatiot, joihin yhdistyy joitakin huipputeknisiä elementtejä. Yhteiskuntiemme tulee varautua huolellisesti myös täysimittaista sotaa alempiasteisiin hybridiuhkiin, joita toki voidaan käyttää myös osana sodankäyntiä. Valtioiden kriisijohtamisen mallit ja valmiudet tulee ylläpitää tunnistettuja uhkia vastaavalla tasolla uudistamalla rakenteita ja johtamisprosesseja riskiarvioiden mukaisten uusien uhkien torjuntaan ja kriisien koordinoituun johtamiseen. Tämän toi esille myös puolustusministeri Antti Häkkänen tervehdyksessään Maanpuolustuskurssille marraskuussa 2023 toteamalla, että nykyinen hallitus uudistaa kriisijohtamisen mallin ja tulee luomaan riittävät ja tarkoituksenmukaiset rakenteet sen toimeenpanoon.
Sääntöperäistä maailmanjärjestystä horjutetaan entistä kovemmin
Elämme uudenlaista Venäjän ja muiden autoritaaristen maiden harjoittaman konkreettisen hybridivaikuttamisen aikakautta. Pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan saivat eri yhteiskunnat havahtumaan ensin uudenlaisiin globaaleihin kriiseihin, jonka jälkeen ainakin eurooppalaisten tietoisuuden valtasi perinteinen massa-armeijojen välinen kulutussota. Vanha sodankäynti ei kadonnut minnekään, mutta sen rinnalle ovat tulleet maailmanlaajuisen tiedonvälityksen ja tietoverkkojen mahdollistamat uudet, sotaa alempiasteiset monimuotoiset uhat. Maat, jotka ovat valmiita kyseenalaistamaan sääntöperäisen maailmanjärjestyksen, käyttävät jo nyt kaikkia mahdollisia keinoja vaikutusvaltansa maksimoimiseksi. Tähän haasteeseen liberaalien oikeusvaltioiden on yhteistuumin kyettävä vastaamaan tavalla, jolla ollaan mieluummin edellä autoritaarisia toimijoita kuin reagoimassa kriisiin toisensa jälkeen. Tässä työssä Hybridikeskus on kysytty monikansallinen toimija, joka elää ajassa – jopa edellä aikaansa.