Alkuviikolla käynee ilmi – ainakin osittain – mitä Kiina ajattelee Euroopassa käytävästä suursodasta. Tämä on kriittinen tarkastelu EU:n julkilausumista, suunnittelusta ja toimeenpanosta viiden vuoden kokemusteni perusteella EU:n sotilaskomiteassa.
Olin ensimmäistä kertaa Kultaranta-keskusteluissa kesäkuussa 2014. YLE:n Maria Stenroos pyysi EU:n puolustusyhteistyöstä haastattelua, minkä annoinkin tauolla nurmikolla (https://yle.fi/a/3-7287755). Suhtauduin kriittisesti yhteistyön kehittymiseen. Myöhemmin päivällä tasavallan presidentti peräänkuulutti EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä.
Tajusin, että olin juuri aikaisemmin antanut YLE:lle päinvastaisen kannanoton. Asia vaivasi minua niin, että menin päivän keskustelujen päätteeksi kertomaan presidentille antaneeni etukäteen kriittisen kannanoton hänen myöhemmin esittämäänsä asiaan. Presidentti kuittasi asian hymähdyksellä.
EU:n perussopimus kieltää sotilasmenojen rahoittamisen unionin budjetista, millä on tietysti ollut merkitystä EU:n puolustukseen. Vuonna 2005 perustettiin noin 1500 sotilaan EU:n taisteluosastot, joita on ollut tarkoitus 10 päivän varoitusajalla päätöksestä kyetä suuntaamaan kriisipesäkkeisiin. Suomikin on osallistunut 2007 lähtien puolen vuoden päivystysvuoroihin.
Taisteluosaston käyttämiseen tarvittaisiin yksimielisyys kaikkien EU:n jäsenmaiden kesken
Ongelma on ollut se, että EU:n ulkosuhdehallinto tekee koko EU:n puolesta ulkopoliittisia päätöksiä taisteluosastojen käytöstä. Taisteluosaston käyttämiseen tarvittaisiin yksimielisyys kaikkien EU:n jäsenmaiden kesken. Kynnystä taisteluosastojen käyttöön on nostanut se, että kunkin operaation kustannukset lankeaisivat kulloinkin valmiusvuorossa olevien maiden maksettaviksi.
Ranska esitti Pariisin terrori-iskujen johdosta EU:n jäsenvaltioille Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeen artikla 42.7 mukaisen avunantopyynnön marraskuussa 2015. Suomi vastasi ensimmäisenä Ranskan pyyntöön ja tuki EU:n avunantolausekkeen toimeenpanoa poliittisesti ja konkreettisin toimin.
Suomi vastasi kesäkuussa 2016 Ranskan avunantopyyntöön lähettämällä 160 sotilasta Libanoniin YK:n UNIFIL-operaatioon. Suomi vapautti näin ranskalaisjoukkoja operaation reservipataljoonasta korvaamalla ranskalaisen komppanian. Ranskan komentaja Pierre de Viliers tuskaili minulle joukkojensa riittämättömyyttä, koska hänellä oli tuhansia sotilaita Afrikassa ja taisteluosasto Baltiassa, minkä lisäksi pitäisi vielä alkaa suojaamaan Ranskassa merkittäviä virallisia rakennuksia. Tämän seurauksena kansliapäällikkö Arto Rädyn kanssa pyrimme löytämään ja esittelemään päätettäväksi sotilaallisen tavan tukea Ranskaa siten, että joukkkoja vapautuu ulkomailta kotimaan vartointitehtäviin.
Uudessa strategiassa painopiste siirtyi kohti Euroopan ja jäsenmaiden puolustusta.
Vuonna 2016 EU:n ulkosuhdehallinnon korkea edustaja Frederica Mogherini esitteli EU:n Globaalin strategian osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Samalla luotiin sotilaallinen suunnittelu- ja toimeenpanokyky noin 200 hengen EU:n sotilasesikuntaan, mikä mahdollisti meneillään olevien EU-alueen ulkopuolisten kriisinhallintaoperaatioiden suoran johtamisen. Uudessa strategiassa painopiste siirtyi kohti Euroopan ja jäsenmaiden puolustusta.
EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) käynnistettiin joulukuussa 2017. Ensimmäisenä aktivoitiin sotilaallisten suorituskykyjen parantamiseksi monikansallisia yhteistyöhankkeita, joita eri maat esittivät. Samalla määriteltiin koko EU:lle suorituskykytavoitteet. Sen jälkeen EU:n edustajat alkoivat kiertää joka toinen vuosi jäsenmaissa katsastamassa kansalliset puolustuksen kehityssuunnitelmat, jotta voitiin tunnistaa voimavarapuutteet.
EU:n prosessi vaikuttaa loogiselta: Määritetään tavoitteet, tarkistetaan suunnitelmat ja käynnistetään tarvittavat hankkeet. Aivan näin loogisesti se ei kuitenkaan EU:ssa toimi, sillä jäsenmaat saavat satunnaisesti ehdottaa omista lähtökohdistaan hankkeita, joilla ei ole mitään tekemistä EU:n suorituskykytavoitteiden ja jäsenmaiden suunnitelmissa havaittujen puutteiden kanssa, mikä on hämmentävää.
Jäsenmaiden ehdottamista monikansallisista satunnaishankkeista EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja allekirjoittaa virallisen hankelistan, jolla osa jäsenmaiden itse rahoittamista hankkeista aktivoidaan. Tämä kokonaisuus valkeni minulle vuonna 2018, jolloin EU:n sotilaskomitean täysistunnossa esitin kameralle kaavion ja kysyin kaikilta paikalla olleilta, olinko ymmärtänyt prosessin oikein?
EU:n prosessi ei vain toimi niin loogisesti kuin päältä katsoen saattaisi olettaa. Harmi.
Kokouksen jälkeen Naton sotilaskomitean puheenjohtaja ilmamarsalkka Stuart Peach tuli sanomaan minulle, että se oli päivän viisain kommentti. Samana iltana EU:n ja Naton yhteisellä vastaanotolla belgialaisen hajusaippuamiljonäärin linnassa EU:n sotilaskomitean virkamiehet yksi toisensa jälkeen tulivat kertomaan minulle, että olin ymmärtänyt prosessin aivan oikein. EU:n prosessi ei vain toimi niin loogisesti kuin päältä katsoen saattaisi olettaa. Harmi.
Krimin valtauksen jälkeen 2014 EU:ssa alettiin taas harjoitella joukkojen keskittämistä, jolloin havaittiin ongelmia, jotka estivät joukkojen sujuvan liikkeen. Joukkojen keskittämiseen maasta toiseen kuluisi päivien sijaan viikkoja. PRY-prosessin kärkihankkeena aktivoitiin yhdessä Naton kanssa sotilaallista liikkuvuus, mutta EU:n perussopimuksen rahoitusrajoitusten vuoksi varoja ei voida suunnata sotilaskohteisiin, vaan ainoastaan kaksoiskäyttöisiin kohteisiin, joilla on myös siviilimerkitys.
Valtaosa Euroopan puolustuksesta hoidetaan Naton ja kansallisten asevoimien toimesta. EU:lla ei ole yhteisiä komento- tai joukkorakenteita eikä sotilaallista puolustussuunnittelua jäsenmaiden puolustamiseksi. Sotilaallista liikkuvuutta kehitetään EU:n regulaatiolla, direktiiveillä ja kaksoiskäyttöisten kohteiden rahoituksella, minkä vuoksi EU:n ja Naton välinen sujuva puolustusyhteistyö on tärkeää. Maaliskuussa 2018 EU julkaisi ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi sotilaallisen liikkuvuuden kehittämiseksi Euroopassa.
EU:n komissio antoi kesäkuussa 2018 asetusehdotuksen EU:n budjetista rahoitettavasta Euroopan puolustusrahastosta, joka on osa laajempaa EU:n puolustusaloitteiden kokonaisuutta. EU-budjettia käytettiin ensimmäistä kertaa puolustuksen rahoittamiseen. Rahastolla on tarkoitus tukea investointeja puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen.
EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaava strateginen kompassi hyväksyttiin viime vuonna. Kompassia voi luonnehtia EU:n puolustusselonteoksi, missä toimintakyvyn kehittämistä koskeva osuus kattaa sekä kriisinhallinnan että keskinäisen avunannon. Tavoitteita ovat muun muassa EU:n kriisinhallintarakenteiden, rahoituksen, joukkojenmuodostuksen ja noin 5000 sotilaan nopean toiminnan kehittäminen.
EU:n näkymättömyys Afganistanin evakuointioperaation aikana on osoittanut tarpeen EU:n sotilaallisen toimintakyvyn kehittämiselle
EU:n näkymättömyys Afganistanin evakuointioperaation aikana on osoittanut tarpeen EU:n sotilaallisen toimintakyvyn kehittämiselle. Strategisessa kompassissa ei edellenkään ehdoteta EU:n kehittämistä yhteisen puolustuksen organisaatioksi. EU:n vuosien 2021-27 koko budjetti on 1824 miljardia euroa, mistä turvallisuuteen ja puolustukseen menee vain noin 13 miljardia.
Kaikki EU:n puolustusulottuvuuteen liittyvät toimet eivät ole vuosien varrella näyttäytyneet erityisen tehokkaina ja vaikuttavina, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU toimi nopeasti, yhtenäisesti ja päättäväisesti. EU teki sodan alettua nopeat päätökset pakotteista ja on jatkanut useilla pakotekierroksilla määrätietoisella linjallaan. Venäjän hyökkäys yhdisti EU:n tavalla, jota presidentti Putin todennäköisesti ei kyennyt ennakoimaan. Jälkiviisaasti voi kysyä, olisiko pitänyt kertoa kovien pakotteiden sisällöstä Venäjälle varoituksena etukäteen? Pakotteiden pelotearvohan ei riittänyt, koska Venäjä hyökkäsi.
Lännen on tärkeää tukea edelleen yhtenäisesti Ukrainaa pakotteilla ja aseavulla
Mitä EU voi tulevaisuudessa tehdä? Lännen on tärkeää tukea edelleen yhtenäisesti Ukrainaa pakotteilla ja aseavulla. Muille autokraattisille johtajille on näytettävä, että hyökkäyssodista joutuu maksamaan erittäin kovan hinnan myös taloudellisesti. Nyt EU:n on aktivoitava toimia joilla vähiin käyvät varastot voidaan korvata ja käynnistää uutta tuotantoa. Tähänkin tarvitaan taas rahastoja, koska EU:n perussopimus ei edelleenkään mahdollista unionin varojen suuntaamista sotilaallisiin toimiin, vaikka Euroopassa käydään suursotaa.
EU:n kestävän rahoituskriteeristön taksonomiasäädökset ohjaavat tulevaisuudessa pankkien sijoitustoimintaa EU-alueella. Hyvin vähän – jos ollenkaan – on puhuttu siitä, että ohjeissa ei tueta sijoituksia puolustusteollisuuteen, mikä Euroopan nykyisessä turvallisuustilanteessa on epäkohta, joka tulee korjata. Taksonomiassa puolustusteollisuus on luokiteltu haitalliseksi tupakan ja uhkapelien rinnalla. EU:n ja Naton roolit ovat sodan seurauksena selkiytyneet. Nato hoitaa vastuualueensa kovan puolustuksen, EU puolestaan hoitaa pakotteet ja taloudelliset toimet – toivottavasti.
Suomessa on vuosia korostettu EU:n turvallisuuspoliittista merkitystä, mutta samalla kyselty EU:n sotilaallisten ulottuvuuksien perään. Kuten olen tässä tekstissä osoittanut, ei EU:lle ole missään vaiheessa suunniteltu kovaa puolustuskykyä pienten kriisinhallintaelementtien lisäksi. Ehkä joillakin on ollut tästä väärät odotukset ja käsitykset, jotka on nyt viimeistään syytä korjata.
EU-puolustuksen tähänastisten näyttöjen perusteella suhtaudun edelleen varauksella EU:n kykyihin kehittää yhteistä puolustusulottuvuutta
Omat näkemykseni EU:n puolustuksesta vaikuttivat kommenttiini 24.2.2022 aamulla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vastasin silloin Aamulehden toimittajan esittämään kysymykseen, että Suomen pitäisi olla Naton jäsen. Palaan 2014 Kultarannassa antamiini kriittisiin kommentteihin. EU-puolustuksen tähänastisten näyttöjen perusteella suhtaudun edelleen varauksella EU:n kykyihin kehittää yhteistä puolustusulottuvuutta ja EU:n strategista kompassiakin. Toivottavasti olen väärässä. Sen sitten EU:n konkreettiset teot näyttävät aikanaan ja määrittävät myös Euroopan strategisen aseman suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.