Eilen 8.2.2023 pidettiin Jarmo Lindbergin toinen vaaliseminaari, jossa pääsimme kuulemaan Björn Wahlroosin alustuksen Talouskasvun haasteet: sota, inflaatio ja punavihreä talouspolitiikka. Wahlroos ei yllättänyt – esitys oli intensiivinen ja Suomen talouskasvun perusteita kartoittava – ja vaurastumiseen kannustava.
Puheenvuoronsa alussa Wahlroos hyväksyi täysin Jarmo Lindbergin vaaliteemat – ulkoinen turvallisuus – sisäinen turvallisuus ja taloudellinen turvallisuus. Taloudellinen turvallisuus ja kasvu ovat todella perusta ulkoiselle ja sisäiselle turvallisuudelle.
Wahlroosin alustuksen teemoja olivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Euroopan vastareaktiot siihen, Suomen viimeisten vuosikymmenten taloustilanne Ruotsiin verrattuna, sekä suomalaisten tavoitteet talouden kasvulle.
Venäjän sota ja Suomen puolustuskyky
Ihan alustuksessa alkuvaiheessa Wahlroos kävi läpi Venäjän hyökkäyssodan vaiheita ja seuraamuksia. Raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on yhdistänyt Eurooppaa Venäjää vastaan ja luonut hylkiöefektin, joka jatkunee vuosikymmeniä sodan loppumisen jälkeen.
Kohta vuoden jatkuneen sodan kulku on ollut Ukrainan länsimailta saaman aseavun jaksottama. Länsimaat USA:n johdolla ovat antaneet Ukrainalle aseistusta hyvin, muttei kuitenkaan niin paljon, että sodan eskaloitumiseen olisi ollut vaaraa. Sodassa on menty tavallaan tietynlaisen balanssin merkeissä.
Sota on nostanut esiin myös Suomen puolustuskyvyn verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Suomen puolustuskyky on loistava. Viimeisten vuosikymmenten, jopa 50 vuoden ajan ovat viisaat kenraalit rakentaneet Suomen puolustuskykyä vaihe vaiheelta uskottavaksi ja Natoon yhteensopivaksi. Tästä Wahlroos kiitti niin evp komentaja Lindbergiä, kuin hänen lukuisia edeltäjiään.
Suomeen tarvitaan pitkäjänteinen vaurastumisen tavoite
Alustuksessaan ja sitä seuranneessa vilkkaassa keskustelussa Wahlroos naulasi tärkeimmän teesinsä: Suomeen on saatava pitkäjänteinen vaurastumisen tavoite. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen hallitus asettaa yli vaalikausien tavoitteen Suomen vaurastumiselle. Sekä yritysten että yksityishenkilöiden toimintaympäristössä on kannustettava vaurastumiseen ja investointien tekemiseen. Vain investoimalla uuteen voimme luoda uutta työtä ja sen kautta kaikille suomalaisille parempaa taloudellista tilannetta.
Vaurastumiseen liittyen Suomeen tarvitaan radikaali verotusuudistus, jolla tuetaan pääomien maahan saamista ja sen kautta aktiivista liiketoiminnan edistämistä. Ruotsi teki tämän muutoksen 1995 poistamalla varallisuus-, perintö- ja lahjaveron. Tämä muutti pääomien virran takaisin Ruotsiin ja mahdollisti uuden liiketoiminnan ja uuden vaurauden kehittymisen. Viimeisen 10-15 vuoden aikana Ruotsin kansantuote on kasvanut yhteensä 25 %-yksikköä, kun se Suomessa on ollut paljon heikompaa.
Suomen ja Ruotsin erot
Suomen ja Ruotsin eroja kartoitettiin laajasti sekä Wahlroosin alustuksessa että keskustelussa. Ruotsissa ymmärrettiin jo 30 vuotta sitten, että talouskasvun ydin on elinkeinoelämän toimintaympäristön tukemisessa, ei työnantajien ja työläisten vastakkainasettelu. Hyvä toimintaympäristö on mahdollistanut Ruotsin talouden kasvun.
Loppusanat – vaalien jälkeiset toiveet
Suomessa politiikka muodostuu vaalikausien mittaisiksi. Vuoden 2019 vaalien jälkeen Wahlroosin toiveena oli työmarkkinat, työmarkkinat ja työmarkkinat. Eli siis työmarkkinasopimisen uudistus kohti paikallista ja yrityskohtaista sopimista, jossa onkin päästy varsin hyvin eteenpäin viimeisten vuosien aikana.
Nyt vuoden 2023 vaalien jälkeen hänen toiveensa kulminoituvat kolmeen sanaan: verouudistus verouudistus ja verouudistus. On tehtävä Ruotsin mallin mukaan vaurastumista tukeva ja pääoman saantia tukeva laaja verouudistus.
Wahlroos toivoi, että vaurastumisen ja talouskasvun tavoite saisi Suomen kansalta samanlaisen, yksimielisen tuen Natoon hakemisen tapaan. Toivottavasti palaamme suurten ikäluokkien vahvaan vaurastumisen tahtoon – tahtoon, jolla luotiin Suomen hyvinvointia 1950-1980-luvuilla.
Vaurastuminen ja hyvä työllisyys ovat avaimia myös aitoon tasa-arvoon. Työn tekeminen tuo taloudellista turvaa ja työelämässä oleminen luo aitoa tasa-arvoa yhteiskunnassa.
Ossi Aura